Sydän lyö liian tiheään.Tunnen kuinka kohtaus iskee päälle.
En jaksa taistella sitä loppuun.
En jaksa taistella riippuvuutta vastaan.
Teen sinne mistä kukaan ei sitä näe.
En ole tyytyväinen eilisen päivän syömisiin.
Tajusin, että olen riippuvainen muista.
En usko, että kukaan on minusta.
Huolestutan muita laihduttamalla.
En tosin tahallani heitä huolestuta.
Satutan itseäni ja samalla muita.
En näe tekemisissäni mitään väärää.
Teen näin, koska ansaitsen tämän.
Koska niin minusta tulee siedettävämpi.
Jollain tavalla parempi.
Mutta kuitenkin haluaisin vain, että tämä loppuu.
Että pääsisin jo siihen tavoitteeseen.
Pääsisin menneisyydestäni irti-
Pääsisin riippuvuudestani irti.
Sitä ennen jatkan samalla tavalla kuin tähänkin asti.
En ehkä sittenkään tiedä enää mikä on minulle hyväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti